Käytätkö vitamiineja ja ravintolisiä oikein?

OFF

vitamins, pills and tablets

Ravintolisien käyttö:Kuva: Colourbox

Monen kaapista löytyy pitkä rivi erilaisia ravintolisäpurkkeja: vitamiineja, kivennäisaineita, rasvahappoja, osa jatkuvaan käyttöön ja osa lyhytaikaisempaan tarpeeseen. Mitä ravintolisiä kannattaa käyttää ja voiko niitä nauttia liikaa?

Vitamiinit ja hivenaineet ovat elimistölle välttämättömiä aineita; toimiakseen normaalisti se tarvitsee kolmeatoista vitamiinia ja viittätoista kivennäisainetta. Kivennäis- ja hivenaineiden kohdalla olennaisia ovat määrä ja niiden suhteet. Liian pienet määrät tai väärät suhteet voivat aiheuttaa terveyshaittoja ja liian suuret määrät jopa myrkytyksiä. 

Vitamiineista ja kivennäisistä tulee ravintolisiä, kun ne ovat purkissa. Lisäksi ravintolisiä ovat esimerkiksi rasvahappo-, kuitu- ja hivenainevalmisteet. Vuonna 2010 tehdyn kyselyn mukaan jopa 72 prosenttia naisista ja 52 prosenttia miehistä syö ravintolisiä. Eniten tankataan monivitamiineja.

– Monivitamiinien taustalla on usein lupaus, että yhdestä pilleristä saisi kaiken tarvitsemansa. Asia ei valitettavasti ole niin yksinkertainen, koska fysiologiset erot ja tarpeet ovat yksilöllisiä. Pillerillä ei myöskään saa korjattua huonoa ruokavaliota, ravinto- ja hyvinvointivalmentaja Sami Sundvik sanoo.

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan ravintolisistä ei ole hyötyä. Siinä missä keho toimii yksilöllisesti, myös ruokavalio, elämäntilanne ja elämäntapa vaihtelevat. Sundvik kehottaakin jokaista selvittämään elimistönsä toimintaa ja todellista vitamiinien sekä kivennäisaineiden tarvetta verikokein.

– Se on luotettava ja ainoa varma tapa selvittää, mitä oma elimistö tarvitsee. Noin sadalta asiakkaaltani, jotka syövät monipuolisesti ja elävät muutenkin varsin terveellisesti, on otettu kokeet veriarvojen tarkastamiseksi, eivätkä yhdenkään arvot ole olleet täysin kunnossa, kertoo Sundvik.

Erilaiset lisät, erilainen annostus

Sundvikin mukaan ravintolisistä ja niiden oikeista määristä puhuttaessa pitää muistaa, että lisiä on erityyppisiä. Hän nostaa esille hormonin kaltaiset ravintolisät, joita liikaa nauttimalla voi saada elimistönsä sekaisin.

– Jos haluaa käyttää vaikkapa melatoniinia unen laadun parantamiseen, yksi milligramma on riittävä annos. Melatoniini on pimeähormoni, jota elimistö tuottaa normaalisti noin puoli milligrammaa vuorokaudessa. Liiallinen käyttö voi sotkea elimistön oman melatoniinintuotannon tai jopa lopettaa sen. Yhdysvalloissa lääkärit määräävät univaikeuksiin jopa 20 milligramman annoksia, mikä kuulostaa todella rajulta. 

Riskittömämpiä ravintolisiä ovat lähempänä ravintoa olevat lisät, kuten kalaöljy, jonka annostusta on vaikea ylittää. 

Vitamiineista rasvaliukoisia ovat pitkäaikaisesti varastoituvat A-, D-, E- ja K-vitamiinit. Muut ovat vesiliukoisia, joiden saannista tulee huolehtia lähes päivittäin.

– On käytännössä miltei mahdotonta saada liikaa rasva- tai vesiliukoisia vitamiineja. Riski on todella pieni, koska raja-arvot ovat niin korkeat, Sundvik sanoo.

Vaihtelevia tarpeita

Vitamiinien ja kivennäisten tarve vaihtelee. Sikiön epämuodostumia ehkäisevän, B-vitamiineihin kuuluvan foolihapon tarve on suurempi varhaisraskaudessa, ja vegaaneille suositellaan B12-valmistetta sekä rautalisää. Aktiivikuntoilija tarvitsee erilaisen kivennäisaine- ja vitamiiniyhdistelmän kuin vähän liikkuva.

– Esimerkiksi stressi ja vakavat sairaudet kuluttavat vitamiini- ja kivennäisainevarastoja, ja suoliston sekä vatsan ongelmat heikentävät ravinteiden imeytymistä, Sundvik lisää. 

Hyvänä esimerkkinä kivennäisaineiden tarpeen vaihtelusta toimii magnesium. Kestävyysurheilijat tarvitsevat jopa kuusinkertaisesti magnesiumia urheilemattomaan verrattuna.

– Magnesium on liian suurena annoksena laksatiivi. Epämiellyttävää ehkä, mutta turvallista.

Joidenkin lääkärien mukaan kalsiumia voi saada liikaa, mikä saattaa lisätä verisuonien kalkkeutumista. Toiminnan kannalta olennainen vitamiinipari kalsiumille on D-vitamiini. Toisaalta liiallinen raudan popsiminen heikentää kalsiumin imeytymistä.

– Tärkeintä olisi selvittää veriarvojen pohjalta oma, yksilöllinen vitamiini- ja hivenainetarve ja ravintolisää valitessa varmistaa tuotteen oikea käyttö myyjältä. Lisäksi kannattaisi suosia mahdollisimman lisäaineettomia ravintolisiä, sillä väri- ja makuaineet eivät ainakaan pitkällä tähtäimellä vaikuta positiivisesti, Sundvik kiteyttää.

This post was written by , posted on September 23, 2014 Tuesday at 10:11 am