Rasvahappojen puute raskausaikana vaarantaa sikiön aivot

OFF

Kuuntele juttu aiheesta: Äidin ruokavalio on avain sikiön aivojen kehitykseen (mp3)

Odottavat äidit saavat heti raskauden alussa ison määrän neuvoja ruokavaliotaan varten. Esimerkiksi vitamiinien ja foolihapon tärkeydestä on puhuttu jo vuosikausia, mutta rasvahappojen merkitys on monelle hiukan vieraampi. Mitä hyötyä niistä on ja mitä seurauksia voi olla niiden puutteellisesta saannista?

Lasta odottava nainen ei syö enää vain itsensä vaan myös tulevan lapsensa vuoksi. Koska kasvava sikiö ottaa ravintonsa suoraan äidiltään, ruokavalioon pitää kiinnittää tarkempaa huomiota kuin aikaisemmin. Muun muassa kasviksien ja vitamiinipitoisia ruokien käyttöä pitäisi lisätä, kun taas raakaa lihaa ja kalaa sekä pastöroimattomia maitotuotteita on hyvä välttää.

– Oikeanlaisella ruokavaliolla äiti pysyy hyvässä kunnossa ja sikiö kehittyy turvallisesti. Jos ruokavalio on pielessä, seurauksena voi olla muun muassa häiriöitä sikiön kehityksessä, varoittaa asiantuntijalääkäri Eeva Kari.

Vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve kasvaa rajusti raskauden aikana. Erityisen tärkeää on huolehtia B-vitamiinin, foolihapon, raudan, kalsiumin ja omega 3 –rasvahappojen saannista.

– Rasvahapoista etenkin DHA on erittäin tärkeä, koska sitä tarvitaan paljon sikiön aivojen kehittymiseen. Suositusten mukaan odottavan äidin pitäisi saada vuorokaudessa 2-4 grammaa omega 3 –rasvahappoja, mutta jotkut tahot suosittelevat jopa annoksen tuplaamista raskauden aikana.

Rasvahappojen puutoksesta isoja riskejä

Omega 3 –rasvahappojen, erityisesti DHA:n, riittävä saanti on tarpeen etenkin kolmen viimeisen raskauskuukauden aikana. Ne vaikuttavat lapsen aivojen, hermoston ja näkökyvyn kehittymiseen, ja niiden merkitystä on tutkittu myös skitsofrenian, keskittymisongelmien ja ADHD:n ehkäisyssä.

Voiko tästä siis päätellä, että riittävästi DHA-rasvahappoja sikiöaikanaan saanut lapsi pärjää aikanaan paremmin koulussa? Asiantuntijalääkäri Eeva Kari toppuuttelee liian rohkeiden johtopäätösten tekemistä, sillä yksikään tutkimus ei todista sitä kiistattomasti.

– On kuitenkin todettu, että lapsilla, jotka ovat syntyneet ennenaikaisesti ennen kuin DHA:ta alkaa kertyä aivoihin, esiintyy täysiaikaisia lapsia enemmän tarkkaavaisuushäiriöitä, impulsiivisuutta, kielellisiä häiriöitä, oppimisvaikeuksia, ahdistuneisuutta sekä liikunnallisia ja sosiaalisia häiriöitä, hän sanoo.

Raskauden viimeisellä kolmanneksella alkanut aivojen kehitys jatkuu vielä pariinkymmeneen ikävuoteen asti, joten omega 3 –rasvahappojen saannista on hyvä huolehtia vielä synnytyksen jälkeenkin sekä äidin että lapsen kohdalla. Vastasyntyneen pääasiallinen rasvahappolähde on äidinmaito tai sitä vastaavat valmisteet.

Valmisteista tukea ruokavalioon

Omega 3 –rasvahappoja ja erityisesti aivojen kehitykselle tärkeää DHA:ta saa kalasta. Määrien kanssa saattaa kuitenkin tulla ongelmia, sillä suositellun neljän gramman saamiseksi pitäisi syödä päivittäin rasvaista lohikalaa 400 grammaa, tonnikalaa 800 grammaa tai suomalaisia järvikaloja vielä enemmän.

– Useimpien on turvauduttava kalaöljy- tai kalanmaksaöljyvalmisteisiin rasvahappojen saannin turvaamiseksi, sillä harva meistä syö kalaa näin paljon. Raskaana ollessa ei itse asiassa kannatakaan syödä, sillä silloin voi saada liikaa raskasmetalleja, joita on sekä Itämerestä että sisävesistä pyydetyissä kaloissa.

Categories: Rasvahapot
This post was written by , posted on September 10, 2012 Monday at 1:23 pm